Hae
Stuff About

Pitääkö aina olla tavoitettavissa?

Olen huomannut, että monesti nykypäivän työelämässä oletetaan, että sähköposteihin ja muihin viesteihin vastataan saman tien. Miksi ihmeessä? On täysin mahdotonta pitää yllä hyvää työvirettä, tehoa ja keskittymiskykyä, jos ajatukset hajoavat koko ajan eri viestimien kilahduksiin. Moni perustelee tätä sillä, että työssä on nopeasti muuttuvia tilanteita. Totuus on kuitenkin se, että harvassa työssä on niin vakavista asioista kyse, että täytyy reagoida salamannopeasti. Jos työ on jatkuvasti sellaista, mielestäni olisi fiksua miettiä, jotain muuta ratkaisua. Jos keskittyminen tiettyyn tehtävään katkeaa, asiaan uppoutuminen kestää tutkimusten mukaan 20-40 minuuttia. Se on aika kauan. Jos kyttää koko ajan puhelinta ja sähköpostia, missä välissä tekee ne tiivistä keskittymistä vaativat työt?

Työn jatkuva keskeytyminenTyön jatkuva keskeytyminen

Jatkuvat keskeytykset eivät ole hyväksi

Olen itse kokeillut tällaista työskentelytapaa ja voin sanoa, ettei se ole hyväksi – ei taatusti kenellekään. Aina kun ehdin syventyä tehtävään, joku viestintäväline kilahti, jonka jälkeen keskittyminen on tipotiessään. Yhtäkkiä huomasin, että olen monta tuntia tehnyt työtehtävää, jonka normaalisti hoitaisin tunnissa. Aika on mennyt sähköpostiviesteihin vastailuun, puhelinpalavereissa roikkumiseen sekä siihen, että suhaan monen eri työtehtävän välissä edestakaisin ja yritän miettiä, mitä ihmettä olin juuri tekemässä. Tuntuu, että koko ajan tekee kamalasti töitä, mutta tulokset ovat laihat. Masentaa, epämotivoivaa, sekä haitallista työlle ja hyvinvoinnille.

Viime viikot olen työskennellyt niin, että pidän puhelimen äänettömällä ja luen sähköpostit pari kertaa päivässä. Pidän tauot ja teen yhtä tehtävää kerrallaan. Saan huomattavasti enemmän aikaa lyhyemmässä ajassa, eikä iltapäivällä ole olo kuin rekan alle jäänyt. Suosittelen kokeilemaan!

Lue myös: Ilkeät kommentit ja muiden alas polkeminen ♥ Työpaikkakiusaaminen – kun esimies kiusaa ♥ Miksi muiden menestys ärsyttää? ♥ Vasemmistoajattelu – laiskuuden merkki? ♥ Asia jota kadun ♥ Miltä näyttää 165cm & 55kg? ♥ Media-alaa opiskelemaan! ♥ Pitääkö kumppanin olla korkeakoulutettu? ♥ Supertehokas pakaratreeni ♥ Milloin on aika luovuttaa? ♥ Aina sä seurustelet♥ Sunnuntain fiiliksiä & päivän ajatus ♥ Rasvaa polttava porrastreeni ♥ Saako halvalla hyvää?♥ Avautuminen ♥ Stressiä ja kyyneleitä ♥

Kuvat: Jutta Hirsimäki

Ilmainen työ – mahdollisuus vai hyväksikäyttöä?

Olen ennenkin kirjoittanut ilmaisesta työstä. Aihe on mielestäni tärkeä ja kiinnostava, jonka vuoksi halusin tehdä aiheesta myös podcast-jakson, joka löytyy nyt Suplasta. Jaksossa keskustelen radiojuontaja Maija Ilmoniemen kanssa siitä, onko palkaton työ kannattavaa ja mitkä ovat sen haitat ja hyödyt.

Missä tilanteessa ilmainen työ on ok?

Podcastissa puhuimme siitä, missä tilanteessa ilmainen työ voi olla ok. Olimme molemmat sitä mieltä, että tietyissä tilanteissa voi olla fiksua antaa näyttöjä ilmaiseksi. Itse tein joitakin vuosia sitten blogiyhteistöitä tuotepalkkioita vastaan, koska halusin antaa näyttöä osaamisestani. Ja onhan koko blogi itsessäänkin ilmainen työnäyte, vaikka varsinaisesti mitään taloudellista hyötyä siitä ei aluksi ollut kenelle muullekaan. Jos olisin kuitenkin heti vaatinut päästä palkalliseksi portaalibloggaajaksi, tuskin olisin päässyt alkuun ollenkaan (ei sillä, että sellainen olisin nytkään). Pointtina koko bloggaamisessa oli se, että saan näyttöä osaamiselleni ja tehdä sitä mistä pidän. Se alkoi sitten poikimaan minulle muita töitä. Ilman bloggaamista en todennäköisesti tekisi näitä hommia, joita nyt teen. Omalla kohdallani hetkellinen ilmaistyö siis kannatti.

Ilmainen työ

Ilmainen työ

Rajanveto voi olla vaikeaa

Voikin olla vaikeaa vetää raja sen suhteen, missä vaiheessa näyttöä ja osaamista on sen verran, että siitä kannattaa pyytää palkkaa. Lähtökohtaisesti olen siis ehdottomasti sitä mieltä, että palkka pitäisi saada työstä aina, mutta jos töitä ei esimerkiksi millään saa kokemuksen ja näyttöjen puuttumisen takia, voi esimerkiksi palkaton harjoittelu tai vapaaehtoistyö olla hyvä reitti alalle sisään. Jos taas töitä riittää muutenkin, ei tietenkään kannata ryhtyä ilmaiseen työhön.

Jos päättää ryhtyä palkattomiin hommiin on tärkeää tehdä itselleen rajat selväksi jo alussa. Osa saattaa käyttää osaamistasi hyväksi, vaikka tiedostaisi, että moni maksaisi työpanoksestasi palkkaa. Välillä voikin olla vaikeaa arvioida, milloin näyttöä on tarpeeksi.

Hyväksikäyttöä

Jos yritys pyörittää firmaansa useilla palkattomilla harjoittelijoilla, eikä heillä ole aikomustakaan palkata heistä ketään, on se mielestäni hyväksikäyttöä. Jos firman täytyy pyöriä ilmaisella työvoimalla, silloin yrityksen liiketoimintamalli on kasattu huonosti. Loppupeleissä jokainen päättää itse, mitä suostuu tekemään ja millä hinnalla. Silti mielestäni kannattaa pitää mielessä se, että kaikkeen ei kannata suostua – ilmaistyöhön suostuminen nakertaa oman toimeentulon lisäksi koko alan arvostusta ja hintoja.

Tosiaan, tässä jakso, jonka nimi onkin osuvasti: ”Meillä olis siulle hommaa. Mutta mittään ei siitä muuten olla valamiita maksamaan!”

Lue myös: Kun voimat loppuvat – työuupumus ei ole leikin asia ♥ Paljonko rahaa on tarpeeksi? ♥ Miksi muiden menestys ärsyttää? ♥ Työpaikkakiusaaminen – kun esimies kiusaa ♥ Klikkiotsikot – viihdettä vai valehtelua? ♥ Epäsuosittuja mielipiteitä ♥ Feikit asukuvat ♥ Tyypillisimmät blogikliseet x11 ♥ ”Ei siivota, leikitään vaan halihippaa” – Tarvitseeko sotkua sietää lapsiperheessä? ♥ ”Ehdittekö harrastaa enää seksiä?!” ♥ Itsevarma ihminen on kaunis? ♥ Kukaan ei halua lukea bloggaajan ongelmista ♥ En jaksa juhlia synttäreitä! ♥ Kritiikki ei ole kateutta

Kuvat: Jutta Hirsimäki